Kotisivuilleni kokoan kuvia ja ajatuksia töistäni. Blogi osiossa avaan hieman ompeluprosessia niin onnistumisissa kuin epäonnistumisissa. Sivujen tarkoitus on toimia innoittajana ja esimerkkinä siitä, että jokainen voi oppia ompelemaan ja kehittyä jos intoa riittää.
Yleensä suunnittelen ompelukseni melko tarkkaan ennen työn aloittamista. Normaalisti piirrän mallikuvan ja suunnittelen ompelujärjestyksen sekä saumarakenteet. Mutta nyt päätin tehdä poikkeuksen ja valmistaa farkut mielessäni olevan ajatuksen pohjalta.Mielessäni oli ajatus reisitaskufarkuista. Toiseen reisitaskuun kirjon oman tuotemerkkini.
Piirsin housujen kaavat mittojeni mukaan, jonka jälkeen valmistin proton. Proton tein sen vuoksi että en halua tuhlata oikeaa kangasta jos kaava olisikin pielessä. Protosovituksessa selvisi että kaavaa piti hieman korjailla haarakoukun ja vyötärön korkeuden osalta, mutta muuten kaava onnistui hyvin. Tästä oli hyvä lähteä viemään projektia eteenpäin.
Kesäloma ja ompeluprojekti :). Tämän vuoden teeman mukaisesti puvun väri on valkoinen. Niin kuin aiempinakin vuosina, ompeluprojekti sisältää aina minulle uusia asioita ja tekniikoita. Projekti lähti käyntiin jälleen pinterestiä selailemalla, jonka jälkeen piirsin mallikuvan.
Ilokseni tyttäreni ilmoitti menevänsä naimisiin. Päivä oli tiedossa hyvissä ajoin ennen juhlapäivää. Suunnitteilla oli maestraattivihkiminen ja sen jälkeen pienimuotoinen lounas.
Ensin suunnittelimme vain hääpuvun. Puvun valmistuttua pohdin takkitilannetta. Ilmeni että sopivaa takkia ei ollut, joten ei muuta kuin tekemään. Takin suunnittelussa piti huomioida leveä helma ja halusin takkiin samaa muotolinjaa kuin hääpuvussa. Mieleeni piirtyi pitkä valkoinen tikkitakkia kellohelmalla.
Myös sulhaspoika kaipasi asua. Suunnittelin tyttäreni kanssa sulhaspojan asun. Pikkupojan asun suunnittelussa ja ompelussa nousi mieleeni kivoja muistoja reilun kahdenkymmen vuoden takaa, jolloin ompelin lasteni vaatteet.
Vaikka tiesin että näissä hääasuissa oli jo melko paljon tekemistä mieleeni tuli ajatus hieman utopistisesta kuvauspuvusta. Aloin kutsuman tätä projektia lumikuningattarenpuvuksi. Tähän postaukseen laitoin kuvia puvusta nuken päällä. Puku tullaan kuvaamaan vielä tyttäreni päällä mutta saa nähdä tehdäänkö sen tänä- vai ensitalvena.
Syventyessäni kirjonnan saloihin, kiinnostuin myös konekirjonnasta. Tutkin Internetissä eri valmistajien konetyyppejä. Katselin YouTube videoita ja selasin eri koneiden manuaaleja. Lopulta olin siinä tilanteessa, että päätin hankkia kirjovan koneen. Olen mieltynyt Pfaffin koneisiin, joten ajattelin että Pfaff 1.5 creative olisi se juttuni. Etsin netistä kauppiaita, jotka ilmoittavat myyvänsä konetta. Viestittelin ja soittelin eri liikkeisiin ja vastauksena oli, että tuota konetta saa vasta heinäkuussa 2021.
Muutaman yön nukuttuani päätin, että pitää laajentaa tutkimuksia muihin koneisiin. Hain netistä kirjovia ompelukonetta. Haun tuloksena ensimmäisenä vaihtoehtona tuli Ompelukonekeskuksessa myytävästä Bernette 79b kone . Tutkin koneen tietoja ja katselin siitä tehtyjä videoita. Bernina / Bernetten koneet ovat minulle täysin vieraita. Ennen ostopäätöstä halusin nähdä koneen ja koekäyttää konetta. Ompelukonekeskus sijaitsee Hyvinkäällä ja välimatkaa on sen verran että ennen kuin lähden ajelemaan, halusin olla varma, että kone löytyisi myymälästä. Soitin liikkeeseen. Konetta ei juuri sillä hetkellä ollut myyntitiloissa, mutta sanoivat että saavat sellaisen liikkeeseen muutamassa päivässä. Sovimme että soittavat kun kone on tullut..
Ilokseni muutaman päivän päästä sain tiedon, että kone on tullut liikkeeseen. Ei muuta kuin autoilemaan kohti Hyvinkäätä. Menomatkalla olin vielä hieman epäileväinen ja ajattelin että jos minua vähänkään epäilyttää en osta konetta.
Saavuttuani Ompelukonekeskukseen kone oli otettu paketista ja valmiina esittelyyn. Bernette oli viritetty kirjonta moodiin. Kone esiteltiin yksityiskohtaisesti ja samalla käytiin läpi eri näyttövalikot. Esittelyn aikana kone laitetiin kirjomaan kirjaimia ja kuvaa. Olin myyty, koneen kirjontajäljestä ja samastani opastuksesta/neuvoista koneen käyttöön. Teimme kaupat ja lähdin mairea hymy kasvoilla kohti kotia.
Kirjontaharjoituksia tehtäessä katselin malleja Pinterestistä, mutta niistä useat kuvalinkit menivät YouTube videoon. Hämmästyin mitä kaikkea helmillä voi kirjoa. En ole aiemmin edes ajatellut koko asiaa. Useassa videossa oli käytössä puuvarrellinen koukkuneula ja googletuksen tuloksena sille löytyi nimi Tambour-koukku. Kirjominen näytti sen verran hauskalta hommalta, että päätin hankkia sellaisen itsellenikin, jotta voin kokeilla onko se niin hauskaa hommaa miltä videoissa näytti. Google vinkkasi, että Villihelmi myy kyseistä koukkua (www.villihelmi.fi). Villihelmellä on verkkokauppakin mutta halusin koukun pikaisesti, joten lähdin käymään myymälässä. Myymälä olikin oikea aarreaitta, josta löytyi, jos jonkinlaisia helmiä sekä ihana henkilökunta, joka osasi opastaa aloittelijaa. Mukaan lähtikin koukun lisäksi hieman helmiä ja kestävää kirjontalankaa. Tambuor neulapakkaus sisältää kolme koukkua 0,7, 0,9 ja 1 mm. Helmiä valittaessa pitää huomioida helmen reiän koko, jotta neula sopii reiästä.
Opinnot lähti hyvin liikkeelle. Syksy sujui kaavoitus ja muotoilu osion parissa. Harjoiteltiin pääsääntöisesti muotoilemalla kaavoitusta. Aihe on niin mielenkiintoinen että hankin muutaman aiheeseen liittyvän kirjan, jossa opastetaan muotoilutekniikoita sekä kaavoituksia.
Vaatteiden suunnittelu ja ompelu on niin mun juttu. Se että saan luotua kaavat halutuilla mitoilla ja kuosittelua ne mallin mukaiseksi, tehtyä ompelusuunnitelman sekä saumarakenteet ja lopuksi vielä onnistun toteuttamaan puvun. Jokaisessa mekossa olen päässyt testaamaan omia taitojani. Olen ylpeä jokaisesta asusta. Eräänä heinäkuisena viikonloppuna puvut heräsivät henkiin kun rakas tyttäreni Jonna puki puvun toisensa jälkeen päälleen ja jaksoi esitellä niitä upeassa Mustion kartanon ympäristössä.
Oli ilo saada kuvaajaksi mieheni lisäksi Marika Selinmaa. Hän osasi ohjata Jonna kuvausten aikana niin ilmeiden kuin asentojen kanssa.
Kuvista kolme ensimmäistä kuvaa on ottamiani. Niiden tarkoitus oli kuvata kuvausta 🤣. Loput kuvat ovat Marikan ottamia.
korsetin malli oli selvillä alkoi puvun valmistus. Se alkoi normaalitapaan kaavaosien leikkuulla. Korsettiin tulee kolme kerroksesta. Päälikankaana paljettitafti, väliin jäykkä puuvilla tukikangas ja vuoreksi viskoosivuorikangas. Korsettia tukemaan sumoihin tulee 7mm spiraaliluut.
Ennen rakastin kesäaikaa, aurinkoa, lämpöä ja kesä puuhastelua. Mutta nykyään kesä tuottaa ristiriitaisia tunteita ja haastetta. Kärsin haastavasta ruusufinnistä ja aurinkoallergiasta. Ulkona olo aiheuttaa päänvaivaa kun pitää suojautua auringolta hatuin ja erilaisiin vaattein, ihoa ei saa näkyä. Jo pienikin määrä aurinkoa saa ihoni punaiseksi ja araksi. Tämä on ohjannut ompeluitakin siten että pyrin tekemään kesäksi vaatteita jotka suojaavat. Hyväksi olen havainnut erilaiset kellohihat, ne peittävät ja ovat ilmavia. Hameissa ja mekoissa pitkät helmat jne.
Tein bambuviskoosimekkoon kaavan, joka onnistui huippuhyvin. Kangasvarastoista löytyi paksu vaalea farkkukangas, joka mielestäni hyvin tähän kaavaan. Toki sitä piti hieman fiksata farkulle. Kaavaan tekemäni muutokset: vaihdoin taskut etutaskuiksi ja selkäpuolelle tein farkulle ominaisen kaarrokkeen.Jatka lukemista ”Farkkumekko fiksatulla kaavalla”→
Kangasvarastossani on odottanut iltapukukangas, jonka hankin Viron Karnaluksista. Alkuperäinen ajatus oli tehdä puku tyttäreni koossa, mutta tilanne muuttui koronan myötä. Oma ehtoisessa eristyksissä mekon sovitus ei onnistu, joten päätin tehdä mekon itselleni. Alkuperäistä suunnitelmaa piti muuttaa, jotta sain puvun istumaan luontevasti päälleni.
Tein leikkuukaavoihin korjaukset ja leikkasin vuoren osat sekä päälikankaasta takaosat sekä helman. Ennen vuoren ompelua huolittelin reunat saumurilla. Lopuksi silitin saumavarat auki, jotta sauman paikat pysyvät mahdollisimman ohuina. Harsin piilovetoketjun, jotta saadaan sovitettua vuori ennen etuosan vedostusta. Sovituksesta en tarkoituksella laita kuvia.
Sovitimme protot ja yksi malli istui mallin päälle täydellisesti. Ennen kuin uskalsin leikata miehustan oikeasta kankaasta tein varmuuden vuoksi vielä toisen proton. Mallissa huomioin korsettiluukujat. Sovituksessa teimme muutamia pieniä korjauksia. Tein korjaukset kaavaan, jonka jälkeen leikkasin pääli-, vuori- sekä kovikekankaan. Vuorikankaan leikkasin isoilla saumavaroilla, niihin ompelin luukujat. Lopuksi leikkasin sopivan mittaiset tukiluut ja pujotin paikoilleen. Kasasin miehusta ja se jäi odottamaan sovitusta ennen lopullista ompelua.
Sifonki liestyy helposti, joten ompelin sivu- ja KT- saumat pussiompeleella. Pussiompele aloitetaan asettelemalla nurjat puolet vastakkain, ompele sauma ja leikkaa saumava kapeaksi. Silitä sauma, sen jälkeen käännä oikeat puolet vastakkain ja ommellaa sauma niin että edellinen ommel jää pussiin. Lopuksi silitä sauma. Kun saumat on ommeltu vuorossa on helman.
Projektin tarvikkeet: (Kuvassa värit näyttävät punaiselta vaikka se on oikesti pinkki)
– 40 m sifonkia
– 2 m satiinia
– 2 m vuorikangasta
– 2 m tekoturkista (väri ei ole ihan ihan sitä mitä haluan, joten tilasin nettikaupasta toisen vaihtoehdon, joka on tulossa postissa)
– korsettiluita, spiraali ja muovi
– 25 cm piilovetoketjun
– sirkkarenkaita
– tukikankaita, kahta eri vahvuutta
– 0,6 mm paksusta siimaa
Kaavoitus lähti käyntiin peruskavan piirtämisestä. Sen jälkeen vuorossa oli kuosittelu ja protojen ompelu. Kolme protoa on nyt valmiina osottamassa sovitusta.
Handmade by LinJaa 