Hääpuku ja takki, valokuvaus puku ja bolero sekä sulhaspojan puku

Ilokseni tyttäreni ilmoitti menevänsä naimisiin. Päivä oli tiedossa hyvissä ajoin ennen juhlapäivää. Suunnitteilla oli maestraattivihkiminen ja sen jälkeen pienimuotoinen lounas.

Ensin suunnittelimme vain hääpuvun. Puvun valmistuttua pohdin takkitilannetta. Ilmeni että sopivaa takkia ei ollut, joten ei muuta kuin tekemään. Takin suunnittelussa piti huomioida leveä helma ja halusin takkiin samaa muotolinjaa kuin hääpuvussa. Mieleeni piirtyi pitkä valkoinen tikkitakkia kellohelmalla.

Myös sulhaspoika kaipasi asua. Suunnittelin tyttäreni kanssa sulhaspojan asun. Pikkupojan asun suunnittelussa ja ompelussa nousi mieleeni kivoja muistoja reilun kahdenkymmen vuoden takaa, jolloin ompelin lasteni vaatteet.

Vaikka tiesin että näissä hääasuissa oli jo melko paljon tekemistä mieleeni tuli ajatus hieman utopistisesta kuvauspuvusta. Aloin kutsuman tätä projektia lumikuningattarenpuvuksi. Tähän postaukseen laitoin kuvia puvusta nuken päällä. Puku tullaan kuvaamaan vielä tyttäreni päällä mutta saa nähdä tehdäänkö sen tänä- vai ensitalvena.

Maestraattivihkimispuku

Tämä puku valmistui osana mittatilausompelijan ammattitutkintoa. Projekti lähti liikkeelle asiakkaan tarpeesta. Tutkimme tyttären kanssa pinterestistä hääpukuja ja keskustelimme mistä hän pitää. Morsian toivoi maestraattivihkimispuvun oleva tyylikästä ja eleganttia puku. Tilaisuuteen ei haluttu mitään överipukua, vaikkakin halusimme reilusti helmaa🤣. Hahmottelin luonnoksen, keskustelimme mallista sekä kankaasta. Tutkimme yhdessä vaihtoehtoja. Malliin teimme hieman korjauksia. Materiaaliksi valitsimme kiiltävän satiinin, jotta pukua on mukava pitää vuoren tein viskoosista.

Mallikuva
Kankaana kiiltävä satiini

Puku valmistettiin noin viisikuukautta ennen vihkipäivää. Puvun valmistuksen aikaan tyttäreni oli juuri synnyttänyt, joten tiesimme että pukua pitää hieman korjailla ennen h-hetkeä.

Kaavoitus, kuosittelu ja proto lakanakankaasta valmistui suunnitellun mukaisesti. Proton jälkeen korjasin olka-sekä vyötärölinjaa. Hiha oli myös hieman pieni. Lopulliset korjaukset tein noin viikkoa ennen h-hetkeä. Tytär oli tyytyväinen asuun, se jos mikä oli tärkeintä.

Häätakki

Hääpuvun valmistuttua pohdimme takkitilannetta. Ilmeni että pukuun ei ollut sopivaa takkia. Häät oli talvella, joten takin piti olla lämmin ja mielellään kevyt. Koska takista haluttiin kevyt päädyin suunnittelemaan pitkän valkoisen tikkitakin. Halusin takkiin samaa muotolinjaa kuten hääpuvussa. Suunnittelin takin miehustasta tyköistuvan ja helmaan kellotus.

Takin osat odottaa ompelua

Piirsin peruskaava. Ennen kuosittelun piti ratkaista Helman leveys. Tein lattialle mittanauhoista rinkulan. Kun ympärys oli mieleinen ei muuta kuin kuosittelemaan kaavat loppuun. Jaoin mitan tasaisesti kaavoille.

Häät oli helmikuussa, joten säästä ei voinut etukäteen tietää onko lämmin vai kylmä, joten päätin varmistaa, että takki on lämmin. Suunnittelin siihen neljä kerrosta. Päälikangas, levyvanu, lämpövanu ja vuorikangas. Leikkasin ensin päälikankaan, joka on ohutta ”tuulipukukankaasta” sekä levyvanut. Päälikangas oli ohutta sekä liukasta. Tikkasin reunoista vanun kiinni päälikankaaseen, jotta kankaat pysyivät paikallaan. Sen jälkeen ompelin sivusauma ja suunnittelin tikkauksia. Tähän takkiin ei haluttu mitään erikoista tikkaista vaan ihan perinteinen, piti vain ratkaista tikkausten väli. Muutaman harjoitus tikkauksen jälkeen päädyin noin 7,5 cm kevyisiin tikkeihin.

Seuraavana vuorossa oli tikkaukset. Tämä kohta oli takin haastavin kohta. Pohdin että jos aloitan alhaalta tai ylhäältä tikit voivat mennä vinoon ja silloin takki näyttää hassulta. Lopulta päädyin aloittamaan tikkausten ompelun vyötäröviivasta. Ajattelin että silloin tikkaukset menevät tasaisesti eikä tarvitse pohtia onko miehusta tai helma suorassa. Koska kangas on valkoinen, piirsin kankaaseen vain yhden viivan ja loput tein ompelukoneen ohjuria apuna käyttäen.  Tämä oli oikeastaan takin haastavin vaihe.

Vaikka vyötäröviiva on suora, pelkäsin että olen piirtänyt sen jotenkin vinoon. Viivan piirron jälkeen  puin takin nuken päälle, tarkastelin viivan paikkaa eri kulmista. Lopulta piti vain rohkaistua ja aloittaa homma. Ensimmäisten tikkauksen jälkeen puin takin jälleen nuken päälle ja tarkastelin tikkejä eri kulmista. Lopulta totesin, että en niitä suorempaan saa, joten tikkaus kerrallaan etenin helmaa kohti. Hieman jännitti, että miltä se lopulta näyttää, kun helmassa on paljon kellotusta. Ilokseni se näytti hyvältä. Tikkausten ompeluun meni aikaa 3-4 tuntia.

Sitten päästiinkin yksityiskohtiin. Tein takkiin taskut sekä hihoihin tuulipussit.

Hääpari/ kuva http://www.defenders.fi

Sulhaspojan asu

Sulhaspojanvaatteet ovat kokoa 74 cm. Koska kyse oli pikkupojasta, niin halusin tehdä puvusta mahdollisimman mukavan, joten housut sekä liivin on collegekangasta.

Paidan ja kravatin tein samasta satiinista kuin morsiuspuvun Näistä
vaatteista kravatin ompelu oli oikeastaan tämän asun vaikein ompelus. Koska
kravatin kantaja on pieni niin itse kravatti ei voi olla kovin leveä. Se on
kapeimmillaan noin kaksisenttiä leveä, joten sen kääntäminen oikeinpäin oli haasteellista. Puvun valmistuksesta en ottanut valmistuskuvia.

Valokuvaus puku / Lumikuningattarenpuku

Valokuvapuvun tarkoitus oli olla näyttävä ja hieman utopistinen. Oikeastaan olen toteuttanut sen pienoiskoossa, vaikkakin hieman eri materiaalista. Päädyn suunnitellut vaiheessa heti ratkaisuun, että puku olisi kaksi osainen. Tiesin että helmasta tulee melko painava, niin katsoin parhaaksi, että sitä ei kiinnitetä miehustaan. Jos puku olisi tehty yhtenäisenä pukuna, vyötärön kiinnityskohta olisi joutunut tosi koville. En uskonut, että saisin tuettua/vahvistettua miehustaa niin vahvaksi että helman paino ei vetäisi pukua kantajan päältä.  Uskon että se on kantajalleenkin parempi ratkaisu, että helma on irrallinen oma osa. Tämä mahdollistaa myös korsetin käytön toisenlaisen helmaosan kanssa.

Miehustasta haluttiin vartaloa muotoileva, niin päädyimme heti korsettiin. Korsetti tehtiin paksusta coutilista. Korsetti tuettiin spiraliluilla.

Valmis lumikuningattaren puku takaapäin

Helmaosa

Niin kuin alussa kirjoitin olen jo muutamavuosi sitten hahmotellut ensimmäisen kerran tämän puvun mallia. Päätin oikeastaan jo tuolloin, että kun tyttäreni menee naimisiin tästä helmasta, tulee kuvauspuku. Hameen koostuu 13 tyllikerroksesta + alushameesta, joka suojaa helmaa. Puvun pituus on noin 2 metriä. Hameeseen meni yli 50 metriä valkoista häätylliä, noin 5 metriä karvakangasta ja noin 100 metriä paksua siimaa. Työtunteja meni reilusti. Aloitin puvun valmistamisen muistaakseni lokakuussa. Ompelin kerroksia sitä mukaan, kun jaksoin. Karvanöyhtää oli joka paikassa ja vaatteissa 🤣.

Helman kaava

Helman suunnittelu lähti siitä, että googlettelin kankaanleveyksiä. Häätylli valikoitui materiaaliksi sen vuoksi että sitä saa 3 metrin levyisenä. Se mahdollisti tehdä kerrokset ilman saumoja. Jos kankaan leveys olisi ollut 1,5 metriä, jokaiseen kerrokseen olisi tullut saumoja.

Kun kangas oli tiedossa, lähdin hahmottelemaan kerroksia paperille. Niin kuin kuvistakin näkyy hahmottelu ei ollut ihan helppoa. Tein erilaisia testejä selvittääkseni mikä olisi sopiva kerrosten väli ja miten karvan saa kiinnitettyä helmaan siististi. Kaavasta tuli melko sotkuinen.

Jokaisen tyllikerroksen helmaan ompelin ensin muotoillun siiman ja sen jälkeen kiinnitin karvan. Työ oli erittäin hidasta. Tein pukua kerros kerrokselta. Karvakankaasta irtosi paljon nöyhtää, ja sitä oli joka paikka täynnä. Pikkuhiljaa puku alkoi hahmottua. Kun kaikki kerrokset olivat valmiina ne piti vielä kiinnittää toisiinsa. Vyötärönauhaksi laitoin valkoisen taftin, joka käytettiin myös korsetissa.

Korsetti

Pohdimme tyttären kanssa korsetin mallia, olisiko sen ihan perus korsetti vai vedostettu?

Tytär totesi, että hänelle on ihan sama, kunhan on muotoilevakorsetti. Korsetin pohjan tein coutilista. Korsetti luutettiin spiraaliluulla. Olin niin korsetin lumoissa, että unohdin kuvata kaikki työvaiheet. Ensimmäisessä kuvassa on korsetin runko, johon on laitettu jo jonkin verran luita. Korsetti sovitettiin tässä vaiheessa ja siihen tehtiin loput korjaukset sekä lisättiin luita. Koska pohjakangas on musta, halusin varmistua, että musta ei paista valmiissa korsetissa, tein pohjan päälle valkoisen kerroksen, jonka päälle lähdin vedostamaan taftia.

Vedostus

En ole aiemmin vedostanut vaatteita käyttöön asti. Olen käyttänyt vedostusta vain suunnittelu vaiheessa, kun pohdin mallia, mutta tässä korsetissa päälikerros on kokonaan tehty vedostamalla. Alustavan suunnitelman mukaan vedostin miehustan kolmesta taftikangaspalasta.

Bolero

Puku näytti tässä vaiheessa tältä. Pohdin että jotain puuttuu, asu tarvitsee takin tai oikeastaan bolero. Kankaana tietysti sama karva kuin helmassa.

Muistin että olen tehnyt aiemmin karvatakin, jonka kaavaa muokkaamalla saan nopeasti tehtyä boleron.

Valmiit kaavat

Takin valmistuksesta unohdin ottaa kuvia. Mutta alla valmiin takin kuvat

Kuvia valmiista lumikuningattarenpuvusta

One thought on “Hääpuku ja takki, valokuvaus puku ja bolero sekä sulhaspojan puku

Add yours

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

Create a website or blog at WordPress.com

Ylös ↑

%d bloggaajaa tykkää tästä: